Edward Bulwer-Lyttonin romaanissa ”Paul Clifford” hän aloittaa rivillä ”Se oli synkkä ja myrskyinen yö”. Vaikka tätä lausetta usein kritisoidaan sen liioitellusta luovuudesta, sillä on ratkaiseva rooli avauskohtauksen tunnelman luomisessa. Tunnelma tai tunnesävy on olennainen elementti kaikissa kirjoituksissa. Se edistää merkittävästi tarinan emotionaalista vaikutusta ja kestävää vaikutusta.
Ajattele tunnelmaa tarinan luomana tunnelmana. Se on kuin tunne, jonka saat, kun astut huoneeseen, jossa on himmeä valaistus ja pehmeä musiikki – se luo tietyn tunnelman. Samoin tarinoissa tunnelma auttaa lukijaa ottamaan emotionaalisesti yhteyttä juoneen ja hahmoihin. Olipa kyse jännityksestä, jännityksestä tai surusta, vakiintunut tunnelma parantaa tarinan kokonaiskokemusta. Joten aivan kuten tapa, jolla myrskyinen yö asettaa sävyn aavemaiselle ilmapiirille "Paul Cliffordissa", kirjoittajat valitsevat huolellisesti sanoja ja lauseita luodakseen kirjoitukseensa oikean tunnelman.
Mikä on mieliala kirjallisuudessa?
Tunnelma kirjallisuudessa viittaa kirjoituksen yleiseen ilmapiiriin tai tunnelmaan, olipa kyseessä sitten novelli, romaani, runo tai essee. Se on tunne tai tunne, jonka kirjoittaja haluaa luoda lukijoissaan, kuten tyyneyttä, ahdistusta, iloa tai vihaa.
Lyhyemmissä teoksissa, kuten runoissa tai novelleissa, kirjoittajat keskittyvät usein yhteen tai kahteen tunnelmaan rajallisen tilan vuoksi. Romaanit puolestaan tarjoavat enemmän tilaa tutkia erilaisia tunnelmia. Kuitenkin jopa romaaneissa, joissa on useita tunnesävyjä, on yleensä yleinen ilmapiiri, jonka lukijat voivat tunnistaa ja muistaa.
Lisäksi mieliala määrittää kirjallisen teoksen emotionaalisen sävyn ja vaikuttaa siihen, miten lukijat kokevat ja tulkitsevat sisällön. Olipa kyse jännityksestä, rakkaustarinasta tai seikkailusta, tunnelmalla on ratkaiseva rooli lukijan emotionaalisen yhteyden muovaamisessa tarinaan.
Tarinoiden oikean tunnelman luomisen merkitys
On erittäin tärkeää osata luoda tarinoihin tunnelmaa tehokkaan kirjoittamisen kannalta. Vakiintunut ja harkittu tunnelma tarinassasi voi herättää lukijoissasi tunteita, toimien magneettina, joka vetää heidät tarinaasi. Kun lukijat tuntevat aidosti tunteita tarinasi aikana, he todennäköisemmin kiinnittävät huomiota viestiisi ja muistavat tarinasi kauan sen jälkeen, kun he ovat lukeneet.
Toisaalta, jos laiminlyö rakentaa tarinallesi sopivaa tunnelmaa, on olemassa riski, että kertomuksesi ei herätä oikeita tunteita. Se saattaa jopa hypätä liian nopeasti eri tunnelmien välillä jättäen lukijoille eräänlaisen tunnepisaran. Tämän spektrin kummankin ääripään tarinoiden on vaikea saada yhteyttä lukijoihinsa emotionaalinen taso.
Lue myös: Mikä on kolmannen henkilön näkökulma kirjoittamisessa?
Tunnelman ymmärtäminen kirjallisuudessa yksinkertaisten esimerkkien avulla
Jotta sinusta tulee parempi kirjailija, on hyödyllistä tutkia esimerkkejä tunnetun kirjailijoiden luomasta kirjallisuudesta. Tarkastellaanpa muutamaa erinomaista tapausta:
- ”Kyllä, olin todella, todella hermostunut – niin uskomattoman hermostunut. Mutta miksi väität, että olen hullu?" – Edgar Allan Poe, "The Tell-Tale Heart"
- "Joki, joka heijastaa kirkasta sinistä taivasta, kimmelsi ja kimalteli hiljaa virtaaessaan." – Charles Dickens, Pickwick Papers
- "Tuuli syöksyi puiden läpi kuin tumma, villi joki. Kuu purjehti kuin aavemainen laiva pilvisellä merellä. Tie muuttui kuunvalon kaistaleeksi purppuranpunaisen nummen yllä, ja valtatiemies lähestyi – ratsastaa, ratsastaa, ratsastaa – kunnes saavutti vanhan majatalon oven." – Alfred Moyes, "The Highwayman"
Kuinka luoda vakuuttava tunnelma tarinaasi
Tarinojesi tunnelman luomisen ei tarvitse sisältää monimutkaisia kirjallisia työkaluja. Itse asiassa tehokkaimmat menetelmät perustuvat usein yksinkertaisiin kirjallisiin elementteihin. Tarkastellaan neljää yleistä elementtiä, joita kirjoittajat käyttävät houkuttelevan ilmapiirin luomiseen:
1. Missä tarina tapahtuu
Tarinan tapahtumapaikka on siellä, missä se tapahtuu. Se on kuin tarinan koti. Tämä paikka voi todella vaikuttaa tarinan tunnelmaan. Kuvittele tarina valoisassa, aurinkoisessa paikassa – se tuntuisi todennäköisesti onnelliselta tai rennolta. Ajattele nyt tarinaa pelottavasta, kummittelevasta talosta – joka saattaa saada sinut tuntemaan olosi jännittyneeksi tai pelokkaalta.
Joten kun puhumme tapahtumapaikasta, tarkoitamme tarinan fyysistä sijaintia. Se on kuin näytelmän tausta tai näyttämö, jossa kaikki tapahtuu. Tämä tausta ei koske vain sitä, missä asiat ovat; se luo tunnelman koko tarinalle. Jos tarina tapahtuu aurinkoisena päivänä, se on todennäköisemmin iloinen tarina. Mutta jos se on kummitustalossa, saatat odottaa jännitystä tai pelkoa. Joten asetus on kuin ensivaikutelma tarinasta. Se kertoo meille, miltä meistä saattaa tuntua, kun pääsemme siihen.
2. Kirjoituksen sävy
Sävy ja tunnelma saattavat tuntua samanlaisilta, mutta niillä on selvät erot. Tunnelma liittyy lukijan tunteisiin tunteisiin, kun taas sävy liittyy kertojan näkökulmaan – olipa kyseessä ensimmäinen tai kolmas henkilö.
Yksinkertaisesti sanottuna sävy on kertojan asenne tarinan tapahtumiin. Se vaikuttaa mielialaan muokkaamalla lukijan tunnereaktiota; esimerkiksi röyhkeän asenteen omaava kertoja voi saada tarinan tuntumaan humoristilta. On olennaista, että näitä kahta elementtiä ei sekoita, sillä ne palvelevat tarinankerronnassa eri rooleja.
3. Oikeiden sanojen valitseminen
Oikeiden sanojen valinta tarinassa on ratkaisevan tärkeää halutun tunnelman luomiseksi. Kirjoittajan valitsemat sanat voivat muokata kerronnan tunnelmaa. Jos kirjoittaja esimerkiksi pyrkii herättämään ärsyttävän tai turhauttavan tunnelman, hän voi valita sanoja, jotka kuulostavat ankaralta ja äkilliseltä. Toisaalta, jos kirjoittaja haluaa luoda synkän tunnelman, hän voi käyttää sanoja, joilla on negatiivinen merkitys, herättämään synkkiä ja mietiskeleviä tunteita.
Sanavalinta toimii kuin sivellin, jolloin kirjoittajat voivat värittää tarinansa tunteilla, joita he haluavat välittää. Valitsemalla sanat huolellisesti kirjoittaja voi luoda kerronnan, joka resonoi aiotun tunnelman kanssa, ja tämä vaikuttaa siihen, miten lukijat tuntevat ja kokevat tarinan.
Sananvalinnan voima piilee sen kyvyssä maalata lukijan mieleen elävä tunneilmapiiri, mikä viime kädessä vahvistaa tarinankerronta kokonaisvaikutusta.
4. Tarinan teema
Kirjoittaessa tunnelmaa ei muokkaa vain kirjoittajan kirjoitustyyli, vaan myös hänen valitsemansa aiheet. Kirjailijan tutkimilla aiheilla on merkittävä rooli teoksen yleisen tunnelman luomisessa. Jos tarina esimerkiksi syventyy usein kuoleman aiheeseen, sen tarkoituksena on todennäköisesti herättää synkkä ja surullinen tunnelma. Toisaalta syntymäpäivien ympärille keskittyvä tarina voi pyrkiä positiivisempaan ja elävämpään tunnelmaan.
Teeman ja tunnelman välisen yhteyden ymmärtäminen kirjoittamisessa on ratkaisevan tärkeää. Tekijät valitsevat strategisesti teemoja herättääkseen lukijoissa erityisiä tunteita. Olipa kyseessä elämän melankolisia puolia tutkiva kertomus tai iloisia tilaisuuksia, kuten syntymäpäiviä, juhliva kertomus, valittu teema ohjaa kirjoituksen yleistä tunnelmaa. Joten lukijoina taustalla oleviin teemoihin virittyminen auttaa meitä ymmärtämään aiotun tunnevaikutuksen ja muodostamaan syvemmin yhteyden sisältöön.
Lue myös: 12 Hahmon arkkityyppejä ja esimerkkejä
Oikean ilmapiirin luominen: 3 vinkkiä tarinasi tunnelman muokkaamiseen
Oikean tunnelman luominen tarinoillesi on ratkaisevan tärkeää lukijoiden houkuttelemiseksi. Tässä on kolme yksinkertaista vinkkiä, joiden avulla voit säätää sävyn tehokkaasti.
1. Harkitse kaikkia mielialan luomisen osia
Luodaksesi kirjoitukseesi oikean tunnelman, harkitse erilaisia elementtejä, kuten asetusta, sävyä, sanavalintaa ja teemaa. Nämä osat muodostavat yhdessä tarinasi yleisen ilmapiirin. Jos keskityt vain yhteen näistä näkökohdista, saatat rajoittaa kykyäsi tehdä kertomuksesi tunnelmasta vakuuttava ja johdonmukainen. Kirjoittajana on tärkeää pohtia kaikkia neljää elementtiä samanaikaisesti.
Hyödyllinen vinkki on pyrkiä yhdistämään vähintään kolme työkalua – asetus, sävy, sanavalinta tai teema – luodaksesi tehokkaasti haluamasi tunnelman. Omaksumalla kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja kutomalla nämä elementit yhteen parannat omaasi tarinankerrontaominaisuudet, mikä tekee tarinastasi mukaansatempaavamman ja kiinnostavamman lukijan kannalta.
2. Etsi mielialan sanoja
Kun olet epävarma kirjoituksesi tunnelman luomisesta, hyödyllinen strategia on miettiä mielialan sanoja. Oletetaan, että pyrit luomaan tarinaasi pelottavan tunnelman. Aloita kirjoittamalla muistiin sanoja, jotka herättävät kammottavan tunteen, kuten synkkä, narina, varpaat, kuutamo, luisu, varjo ja kolina. Tee luettelo näistä sanoista, jotta voit viitata niihin myöhemmin.
Kun olet laatinut hyvän luettelon, valitse muutama suosikki ja lisää ne kohtaukseen halutun tunnelman parantamiseksi. Tätä tekniikkaa voidaan soveltaa erilaisiin ilmapiiriin, joita haluat välittää kirjoituksellasi, mikä tekee siitä monipuolisen työkalun kirjoittajille, jotka haluavat rikastuttaa tarinaansa eloisilla tunteilla.
3. Yllätä lukijasi
On houkuttelevaa seurata ennustettavaa polkua tarinoita laadittaessa, kuten antaa häätarinalle iloinen ja juhlava tunnelma. On kuitenkin tärkeää tunnustaa, että odotuksista pitäminen ei ole aina tehokkain tapa. Haastamalla itsesi horjuttamaan lukijoiden odotettuja tunnelmia, avaat oven kekseliäisiin ja jännittäviin mahdollisuuksiin.
Harkitse esimerkiksi häiden tarinan lisäämistä aavistuksen tunteella tai aavetarinan muuttamista humoristiseksi seikkailuksi. Tarinojesi tunnesävyn kokeileminen voi johtaa ikimuistoisen ja kestävän kirjoituksen luomiseen. Hyödynnä innovaation voima tunnelman luomisessa ja katso, kuinka tarinasi valloittavat ja yllättävät yleisösi.
Tunnelma vs. Ääni: Mitä eroa on
Tunnelma ja sävy saattavat tuntua samanlaisilta, mutta niillä on erilainen merkitys. Tunnelma kertoo lukijan kokemista tunteista, kun taas kirjoittajan sävy on kertojan asenne. Tarinassa voi olla sekoitus sävyä ja tunnelmaa; Esimerkiksi hauskalla tarinalla voi olla kertoja, joka kuulostaa suuttuneelta tai vihaiselta.
Yksinkertaisesti sanottuna tunnelma on se, miltä tarina saa sinut tuntemaan, kun taas sävy on kertojan asenne. Kuvittele hauska tarina äreän kertojan kanssa – se on esimerkki erilaisten tunnelmien ja sävyjen yhteistyöstä.
Joten yleensä mieliala on lukijoiden tunteita varten ja sävy on tarkoitettu kertojan asenne. Se on kuin hauska ystävä, joka kertoisi tarinan röyhkeällä tavalla – tunteet (mieliala) voivat olla naurua, mutta asenne (sävy) on töykeä. Tämän eron ymmärtäminen auttaa ymmärtämään tarinan eri tasoja.
Jätä vastaus